Lapseni ei osaa kertotauluja, mitä teen?

Onko lapsesi alakoulun viimeisillä luokilla eikä hän osaa vielä kertotauluja? Vaikuttaako se muiden matemaattisten osa-alueiden oppimiseen tai lapsen itsetuntoon? Hidastaako se matematiikan läksyjen tekemistä? Turhautuuko koko perhe ja tavarat lentelevät loppujen lopuksi?

Kuulostaa hyvin normaalilta minun asiakaskunnassani. Vanhemmat pyytävät usein apua kertotaulujen harjoitteluun, sillä ne ovat perusta matematiikan sujuvuudelle ja aiheuttaa paljon tuskastumista, jos ne eivät ole automatisoituneet.

Yleensä vanhemmat ovat yrittäneet auttaa kaikilla kotikonsteilla ja niillä tiedoilla ja taidoilla,  joita heillä on omasta kouluajasta. Ennen ajateltiin, että kertotaulut on pakko osata ulkoa ja niitä päntättiin väkisin päähän. Nykyään pidetään tärkeänä, että on keinoja ja strategioita selvittää kertotaulujen tulokset, jos niitä ei ulkoa muista. On tärkeämpää ymmärtää mistä kertolaskut koostuvat ja ymmärtää matematiikkaa kuin oppia laskun tulos ulkoa. 

Usein kertotauluihin liittyvät haasteet johtavat juurensa muihin matemaatiisiin taitoihin, kuten yhteen- ja vähennyslaskujen sujuvuuteen. Oppilaalla saattaa olla vaikeuksia kymmenylityksissä tai -alituksissa, mikä hidastaa kertotaulujen oppimista myös.  Toisinaan olen huomannut, että kolmasluokkalaisella ei ole ollut kymppiparit hallussa, mikä on este monelle matemaattiselle taidolle ja hidastaa laskunopetutta merkittävästi. Perustaitojen puute aiheuttaa haasteita kertotaulujen opettelussa. 

Työmuistin kuormitus saattaa aiheuttaa myös hankaluuksia muistaa asioita. Eli mikäli lapsi on kuormittunut koulunkäynnistä, niin uuden asian oppiminen on hyvin vaikeaa.  

On hyvä myös muistaa, että kertotaulujen opetteleminen vie toisilta enemmän aikaa kuin toisilta. Koulussa kertotauluja ehtii opettelemaan tietyn verran, mutta kaikille oppilaille se määrä ei riitä. Eli tällöin niitä on opeteltava kotona lisää, jotta ne eivät jää oppimatta. 

Ensin tulisi ottaa selvää, mitä lapsi jo osaa ja mitkä hän kokee helpoksi. Meneekö peruslaskutoimistukset ikätasoon nähden sujuvasti?  Onko jokin matematiikan osa-alue jäänyt oppimatta tai kaipaako se vahivstusta? Tätä tulisi vahvistaa ennen kertolaskuihin siirtymistä. 

Kertolaskuja on turha opetella ulkoa, jos lapsella on vaikeuksia laskea sata-alueella päässälaskuja. Matematiikkaa opitaan yksi porras kerrallaan, portaita ei voi hyppiä yli, muutoin tipahtaa jossain vaiheessa alas.

Samalla, kun lapsi harjoittelee yhteen- ja vähennyslaskuja, voi hän harjoitella helpoimpia kertotauluja. Tähän yhteyteen voi ottaa helppoja jakolaskuja, mikäli niitä on jo tehty koulussa. Vaikeusaste ei saa olla kuitenkaan liian korkea,  sillä lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia ja jo opittua tulee vahvistaa.

On tärkeää, että laskuja tehdään eri välineillä ja eri tavoin. Perhe voi joskus pelata netistä löytyviä pelejä yhdessä tai keksiä sanallisia laskuja keittiövälineiden avulla. 

Perhe voi ottaa vaikka tavoitteen, että kuukauden aikana käydään kertolaskuja 1-5 läpi  ja tähän sivuun muut matematiikan harjoitteet, jotka vahvistamat kertotaulujen oppimista. Pikku hiljaa  voidaan ottaa yksi kertotaulu kerralla mukaan harjoitteluun. Kertotauluista voi tehdä muistipelikortteja tai tulostaa erilaisia lautapelejä. 

Lapsen huoneen seinälle kannattaa tulostaa tai tehdä itse jokin kiva värikäs kertotaulujuliste. Tällä tavoin lapsi alitajuisesti katsoo kertotaulujen vastauksia ja hyvällä lykyllä valokuvamuistin avulla osa jää mieleen.  

Pienin askelin voidaan ottaa harjoittelun kohteeksi uusi kertotaulu, mutta ohessa vakiinnuttaa peruslaskutoimitusten taitoja. 

Jokainen lapsi oppii eri tahtiin, joten en olisi liian huolissaan jos neljännellä luokalla kertotaulut eivät tule ulkomuistista. Tärkeämpää on jatkaa harjoittelua. Lisätukea opetukseen tarvitaan siinä kohtaa, kun matematiikan perustaidoissa on puutetta ja se vaikuttaa koulussa uuden oppimiseen.