skip to Main Content
040 583 8113 natalia@omaope.com
Älä Opeta Lastasi Opettelemaan Ulkoa, Opeta Häntä Kiinnostumaan!

Älä opeta lastasi opettelemaan ulkoa, opeta häntä kiinnostumaan!

Minun ikäpolveni, kuten minua vanhemmatkin ikäpolvet, ovat opetelleet koulussa ulkoa asioita. Nykyään on peruskouluissa onneksi luovuttu ulkoa opettelun ajatusmallista, mutta itsestäni tuntuu, että perheissä sitä vielä vaalitaan. Outi Härkönen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005595358.html )mainitsee Helsingin Sanomissa, että ulkoa opettelu on huonoin tapa opiskella. Hänen mukaansa tekstiä tulisi ymmärtää ja analysoida. Oma näkökulmani oppimiseen on: älä opeta lastasi opettelemaan ulkoa,  opeta häntä kiinnostumaan! 

 

Vanhemmat ovat joskus maininneet minulle, että lapsen ongelmana on,  ettei hän jaksa opetella ulkoa asioita, kuten vanhempien mielestä tulisi toimia. Ongelmana pidetään laiskuutta, välinpitämättömyyttä tai motivaation puutetta. Tähän ongelmaan vanhemmat kaipaavat apuani: ”Voisitko auttaa lastani ymmärtämään, että asiat vain pitää opetella ulkoa?” Itse en usko, että ongelma on lapsen laiskuudessa opetella ulkoa. Ongelma on, ettei lapsi ymmärrä, eikä häntä ole autettu ymmärtämään. Lapsi ei osaa yhdistää opeteltavaa asiaa aikaisempaan tietoon tai omaan elämään, eikä näin ollen ole kiinnostunut oppimaan. Lapsella voi olla myös puutteita aikaisemmasta tiedosta, jonka päälle uusi opittava asia tulisi rakentaa, minkä vuoksi lapselta puuttuu ymmärrys sekä kiinnostus.

Kehottaisin vanhempia auttamaan lasta kiinnostumaan asiayhteyksistä ja pohtimaan yhdessä arkielämän ja koulumaailman yhteyksiä. Mikäli ongelma on kertotaulujen muistamisessa, kannattaa auttaa lasta ymmärtämään, miten kertolaskuja käytetään arjessa. Kauppareissulla tulee jo monta tilaisuutta näyttää lapselle, miten kertotauluja käytetään arkielämässä. Kun lasta autetaan kiinnostumaan jostakin, tärkeää ei ole oikean vastauksen löytäminen, vaan itse prosessi. Kun lapselle näytetään,  miten ja missä kertotauluja käytetään, hän kiinnostuu tutkimaan asiaa. Syntyy ymmärrys asiayhteyksien välille. Tämän jälkeen myös ymmärrys numeroiden ja arkielämän välisiin yhteyksiin syventyy, mikä johtaa motivaatioon oppia. Kun oma kiinnostus herää, oppiminen tapahtuu ilman ulkoa opettelua. 

 

Minä opetan oppilaitani ymmärtämään ja kiinnostumaan, jonka tuloksena tapahtuu oppimista. Mikäli kyseessä on vuosilukuja, jotka on opeteltava ulkoa, kehottaisin vanhempia miettimään, miten vuosiluvut voidaan sitoa lapsen aikaisempiin kokemuksiin. Onko lapsi ollut kaupungissa, jossa vuosilukuun liittyvä tapahtuma tapahtui? Onko isoisä ollut historian tapahtumassa mukana? Vanhemmat voivat auttaa lasta ymmärtämään ja kiinnostumaan sitomalla koulussa opittavia asioita lapsen omaan elämään. Ulkoa opetteleminen ei sido aisayhteyksiä toisiinsa. Ulkoa opetteleminen voi toimia hetken aikaa, mutta se on heikko oppimistekniikka.

 

 

Kielten opettelussa sanojen yhdistäminen kokonaisuuksiin tai omaan arkeen auttaa sanojen muistamisessa. Mikäli jokainen sana on oma yksikkönsä, on muistaminen paljon hankalampaa. Perheen kanssa voisi aamupalan yhteydessä puhua hetken ruotsia tai käydä läpi pöydän antimia ruotsiksi. Näin lapselle tulee yhteys ruotsinkielen tunneilta omaan arkeen. Kävelyllä perheen kanssa voi kerrata liikennesanastoa eri kielillä tai mökkimatkalla voi opetella kartan avulla ohi meneviä kaupunkeja. Jos kaupunkeja yrittää opetella ulkoa, ei lapselle synny yhteyttä oman elämän ja koulun välille. Yhdistäminen omaan kokemukseen vahvistaa oppimista.

Kun lapselle opettaa, miten koulussa opittavat asiat liittyvät hänen arkeensa, herää sisäinen motivaatio oppimiseen. Tällöin ei tarvitse opetella ulkoa, vaan muistaminen tapahtuu kokemuksien kautta. Lapselle tulee opettaa asioiden yhteyksiä sekä antaa näistä kokemuksia. Uskon, että motivoitunut oppilas on motivoinut kiinnostumaan ja tutkimaan ympäristöä.

Älä opeta lastasi opettelemaan ulkoa, opeta häntä kiinnostumaan!

 

OmaOpe, Natalia

Back To Top